Aamulla mamma alkoi höpistä eväistä ja pakkasi reppuun makkaraa ja kaikenlaista muuta, mikä ei minun kirsuani kiinnostanut.
Sitten hypättiin autoon ja huristettiin pieni pätkä. Ja sitten tiesin jo missä oltiin!
Siikaneva on Pirkanmaan suurin yhtenäinen soidensuojelualue, ja olen käynyt siellä jo monta kertaa. Eikun menoksi!
Pitkospuita on kiva tepsutella, ja kun olen tosi kiltti, saan juosta irrallaan. Kipaisen heti mamman luo, kun kuulen lyhyen vihellyksen. Ja mamma sanoi, että olen kuin paimenkoira, kun palasin aina takaisinpäin kurkkimaan, että tuleeko kaikki varmasti. Välillä kävin jopa laskemassa koko porukan.
Välillä polku sukelsi metsään ja siellä oli hienoja puita.
Makkaroiden vuoro oli nuotiopaikalla, josta oli hieno näköala nevalle.
Kunnon tauon jälkeen lähdettiin tietysti paluumatkalle. Pehmeässä rahkasammalessa otin virkistävän kylvyn.
Aika iso mänty oli katkennut.
Olin kyllä aivan poikki tämän reissun jälkeen. Joten nyt iltaruoan jälkeen nukun kuin uppotukki.
Hännänheilutus Sinulle!
Rakastettava Tahvo <3
VastaaPoistaKiitos!
Poista