keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Vanhuus ei tule yksin...

Moro pitkästä aikaa!


Tänään oli kurja aamu: ensin mamma työnsi jotain purkkia alle kun kävin aamupissalla. Sitten jouduin autoon ilman aamupalaa. Ja sitten karu totuus valkeni: minut vietiin lääkäriin. Ja siellä odotettiin...


Mamma kertoili sitten lääkärille, että olin alkanut pissailemaan aamuisin sisälle. No joo, jos nyt ihan muutaman kerran. Kun on vaan pakko.
Lääkäri ensin kopeloi joka puolelta ja kertoi imusolmukkeiden olevan normaalit. Sitten hän kuunteli sydämen ja keuhkot; kaikki kunnossa. Mutta sittenpä minut kellautettiin selälleen palkkityynyjen väliin ja lääkäri kasteli mahani ihan litimäräksi. Ja sitten siinä liikuteltiin jotain pyörylää, mutta onneksi ei sattunut yhtään.
Ja sieltä löytyi se, mitä mamma oli jo epäillytkin: reippaasti suurentunut eturauhanen. Se siellä painaa virtsaputkea ja saa aikaan pissapakon.



Onneksi tähän vaivaan on lääkkeet. Testosteronia blokataan nyt pois, minkä pitäisi saada eturauhanen taas pienenemään. Saa nähdä mitä muita vaikutuksia sillä on. 😨
Lisäksi pitää syödä antibioottikuuri, kun siellä on myös tulehdusta. Näillä mennään joulua kohti!
Mamma siellä ihmettelikin, miten me aina ollaan siellä juuri ennen joulua. Viime vuonna oli se kasvohalvaus ja sitä ennen elämäni ainoa korvahässäkkä. Mutta Hakametsän Eläinlääkäriasemalla on kiva käydä joulun aikaan, koska siellä saa glögiä ja piparia ja koirat saa pienen lahjapussukankin mukaan. Mieluummin silti olisin käymättä...