torstai 13. lokakuuta 2016

Syksyn tuntua

Onpa ollut jo viileätä! Mökillä sen varsinkin huomasi, kun järvi ihan hohkasi kylmää.


Tapasin yhden uuden "serkunkin": 8 kuukauden ikäisen Pyryn. Hän on valkoinen paimenkoira ja joutui jo vaihtamaan kotia itsestään riippumattomista syistä. Kaveri syöksyi veteen heti kun rannan hoksasi. Minä hipsin vaivihkaa kauemmaksi...


Viimeisellä venereissullakin käytiin ja se oli kylmää kyytiä. Onneksi järvellä oli isoja sorsaparvia, joita oli kiva väijyä. Uimaan ei kyllä tehnyt mieli.


Kasvimaallakin on puuhasteltu. Vielä siellä on kukkiakin. Mamma ei raski vieläkään kääntää maata, mutta ehkä jo pian pääsen auttamaan ja hankkimaan kurakuorrutuksen.


Välillä on käyty kentällä pelaamassa jalkapalloa ja minulla on silloin tietenkin hanskan etsimispuuhia. Siellä saakin juosta pitkiä matkoja, kun mamma vie hanskoja kentän eri laidoille.




Olen ehtinyt onneksi välillä mamman kainaloonkin.



Hännänheilutus Sinulle!

2 kommenttia:

  1. Voi kun ollut taas riemuisia hetkiä sulla Tahvo.
    Ihania yhdessäolon hetkiä viikonlopulleKIN läheistesi kanssa.
    T. rauhaisa Ruttuvaari mamman kera

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ruttu-vaari! Muistahan köllötellä paljon mamman kainalossa. ❤

    VastaaPoista